Huomaamatta katoava yhteinen ajattelu
Tekoäly auttaa meitä ajattelemaan. Mutta mitä tapahtuu, jos emme enää ajattele yhdessä?
Tekoälykoulutukset
Tekoälykoulutuksia on pidetty erilaisille ryhmille ja organisaatioille. Yleisöt ja lähtötilanteet ovat vaihdelleet, mutta pohjalla on sama kysymys: mitä me haluamme tekoälyllä tehdä ja miksi?
Mitä tekoälystä pitäisi ymmärtää?
Mitä tekoälyn yleistyminen muuttaa yhteistyössä, arjessa ja hiljaisen tiedon siirtymisessä?
Mitä me haluamme tekoälyltä?
Kiire on kova, mutta suunta ei ole selvä. Mitä haluamme parantaa, mitä emme halua menettää ja kuka päättää, mihin ja miten tekoälyä käytetään?
Huomaamatta katoava yhteinen ajattelu
Yhä useammin asiantuntijatyössä ensimmäistä keskustelua ei käydä kollegan vaan tekoälyn kanssa.
Kysymys ChatGPT:lle. Idea Copilotilta. Ongelmanratkaisua Clauden kanssa.
Tekoälypuheessa on kova vauhti päällä. Kuka menettää työnsä? Mitkä ammatit katoavat? Kuinka paljon nopeammin, tehokkaammin ja halvemmalla voimme tehdä?
”Tekoäly paljastaa, ketkä työntekijöistä ovat turhia.” ”AI syrjäyttää tuhansia työntekijöitä.”
Samaan aikaan tapahtuu hiljainen muutos.
Tekoäly auttaa ajattelemaan, kirjoittamaan, ideoimaan ja ratkaisemaan ongelmia. Kätevää! Mutta samalla ajattelu siirtyy ihmisten väliltä ihmisen ja tekoälyn välille. Ennen kysyit työkaverilta. Nyt kysyt tekoälyltä.
Ennen keskeneräinen idea päätyi yhteiseen keskusteluun. Nyt ajattelu tapahtuu pääosin tekoälyn kanssa, ja tiimille tuodaan valmis, viimeistelty versio. Valmiiseen versioon on vaikea porautua, koska se vaikuttaa liian valmiilta.
Mitä sitten?
Muut eivät näe, mistä ajatus tuli, mitä hylkäsit tai mistä olit epävarma. He eivät pääse haastamaan oletuksia, tarttumaan sivulauseeseen tai jatkamaan ajatusta. Ajatusta, johon kukaan ei olisi yksin päätynyt. Saamme toki ”vastauksia” nopeammin, mutta vähemmän tilanteita, joissa syntyy jotain uutta.
Tutkin tätä ilmiötä myös opinnäytetyössäni. Asiantuntijatiimissä tekoälyä käytettiin paljon, mutta sen vaikutusta yhteiseen ajatteluun ei ollut pysähdytty miettimään. Kun tekoälyn käyttö tehtiin näkyväksi, myös muutokset tiimin toiminnassa huomattiin. Tiimi päätti aloittaa säännölliset keskustelut ja jakaa tekoälyn käytön parhaita käytäntöjä.
Kysymys ei enää ole, käytämmekö tekoälyä. Sitä käytetään.
Kaikilla on kova kiire ottaa tekoäly käyttöön, tehostaa, automatisoida ja pysyä mukana. Kiireessä voivat olennaiset kysymykset jäädä kysymättä. Mitä parannamme käyttämällä tekoälyä? Mihin tietoon sen vastaukset perustuvat? Mitä sen käyttö tekee omalle osaamiselle ja yhteiselle ajattelulle? Mitä tekoäly voi päättää puolestamme? Kuka päättää, mihin ja miten tekoälyä käytetään? Ja millaista tulevaisuutta sillä rakennetaan?
Tekoälyjuoksussa olisi hyvä päästä siihen päähän, jossa päätetään, mihin suuntaan sen kanssa juostaan.
Sonja Baer on tutkinut tekoälyn vaikutusta yhteiseen ajatteluun ja pitänyt tekoälykoulutuksia hyvin erilaisille kohderyhmille. Niitä yhdistää ajatus siitä, ettei tekoälykoulutuksen pitäisi opettaa vain, mitä tekoälyllä voi tehdä. Vähintään yhtä tärkeää on kysyä, mitä sillä kannattaa tehdä ja mitä me ihmiset haluamme tehdä yhdessä.