Puhutaan kuolemasta illallisella
Mitä tapahtuu, kun toisilleen vieraat ihmiset tulevat illalliselle puhumaan kuolemasta?
Kutsuimme kuusi toisilleen vierasta ihmistä saman pöydän ääreen. Puhuttiin menetyksistä, kuoleman odottamisesta, surusta ja peloista. Asenteista. Aiheesta huolimatta ilta ei ollut synkeä, vaan lämmin ja hyvin elävä. Ilta eteni vaiheittain pienten tehtävien, omien kokemusten ja tarinoiden kautta. Tunnelma ehti muuttua monta kertaa.
Mieleen jäivät erityisesti toisten tarinat ja näkökulmat. Kun samaa asiaa katsoi toisen elämästä käsin, myös oma näkökulma avartui. Tarinat palasivat mieleen monesti ja synnyttivät aivan uusia ajatuksia. Ehkä hyvin henkilökohtaisista asioista saattaa joskus olla helpompi puhua vieraiden kuin läheisten kanssa.
Voisiko illallispöydässä puhua muustakin?
Pöydän ääreen voisi kokoontua puhumaan myös eläkkeelle jäämisestä, avioerosta, ikääntymisestä, kodista luopumisesta, läheisen menettämisestä tai mistä tahansa elämänmuutoksesta, jota voisi olla hyvä tarkastella yhdessä muiden kanssa. Tuttujen tai tuntemattomien. Joskus keskustelulle tarvitaan paikka, ihmiset ja se hetki.